Kumpikin olimme parisuhteessa kun tapasimme.
Itse asiassa tapasimme ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten. Isi siirtyi vuonna 2019 samaan työpaikkaan, jossa äiti työskenteli. Syyt eivät olleet äidistä johtuvia. Isin aloittaessa työt äiti oli jäänyt äitiysvapaille. Työskentelimme puolitoista vuotta yhdessä puhumatta juurikaan toisillemme. Ensivaikutelma toisistamme oli kummallakin negatiivissävytteinen. Isistä äiti oli nenä pystyssä kävelevä oman arvonsa tunteva raha-ahne paska. Äidin mielestä isi taas oli hiljainen poikamainen nössykkä, joka ei ollut äidin tyylinen tuohon aikaan.
Lokakuussa 2021 isin elämässä tapahtui muutoksia vanhimman tyttären kohdalla. Isi avautui näistä työkavereilleen. Tämä oli myös ensimmäinen henkilökohtainen asia, jonka isi kertoi äidille. Asian tiimoilta äiti rupesi kyselemään isin ja isin perheen kuulumisia.
Pienten sattumusten kautta päädyimme yhteiseen parityöskentelyprojektiin työpaikalla. Esihenkilö myös velvoitti äidin eräänä päivänä viemään isin sairaalaan kesken työpäivän. Liekö nämä meistä riippumattomat kohtaamiset kohtaloa?
Keväällä -22 isi kiinnitti huomionsa äidin upeaan pukeutumistyylin. Isi mainitsi asiasta työkaverilleen, joka toimi viestinviejänä äidille. Toki isi rohkeni mainita asiasta itsekin äidille. Tästä äiti oli otettu, koska ei ollut parisuhteessaan tällaista kuullut (vaikka oli yrittänyt ehostaa itseään silloisen kumppaninsa mieliksi tai toiveiden mukaisesti).
Kumpikin olimme alkukeväästä työstäneet omia parisuhteemme ongelmia. Tästä seurauksena olimme antaneet luvan itsellemme nostaa katseemme ylös maasta. Ja katsoa mitä ympärillä on. Hups, siinähän se olikin koko ajan ollut, suoraan edessä.
Äiti oli viettänyt tasaista perusarkea silloisen kumppaninsa kanssa. Arki sujui tasaisesti ja päivät toistivat samaa kaavaa. Arjessa ei sinänsä ollut mitään ongelmaa, mutta jotain puuttui. Parisuhde. Sitä ei äiti kokenut hetkeen enää olleen. Läheisyys. Lämpö. Intohimo. Rakkaus. Nämä olivat kadoksissa. Äiti tiesi tiettyjen haasteiden olemassaolon jo suhteen alussa, mutta ajatteli, etteivät ne vaikuttaisi parisuhteen laatuun. Toimimaton seksi oli yksi selvä esimerkki, joka lopulta osoittautuikin kompastuskiveksi. Äiti koki myös katkeruutta silloisen kumppaninsa isyyteen liittyen. Ennen raskautta ja pikkulapsiarkea kumppani vakuutteli, että lapset ovat kaikki kaikessa. Näin ei kuitenkaan ollut. Kaikki oli pelkkää puhetta. Toimivan seksin lisäksi äiti tarvitsi rakkauden tunteen. Äidillä on tarve kokea itsensä rakastetuksi. Tässä suhteessa äiti ei kokenut sitä niin kuin halusi sen kokea. Kaikki yritettiin korvata rahalla. Äidillä oli muun muassa oma kuntosali, sähköskuutti, oma kallis auto, velaton omakotitalo ja uusin teknologia, mutta se tärkein puuttui. Aito, välittävä ja lämmin kosketus. Äiti koki, että hänet oli ostettu, mistä puhui usein myös kumppanilleen. Parisuhteen haasteista keskusteltiin yli vuoden ajan, mutta muutoksia ei tapahtunut. Keväällä -22 äiti keskusteli kumppaninsa kanssa avoimesti isin olemassaolosta. Ja mikä isin rooli on äidin elämässä. Äiti vakuutteli, että isi on vain uusi tuttavuus, johon haluaa tutustua enemmän. Kaikki, jotka äidin tuntevat tietävät, että äiti on utelias uusia ihmisiä kohtaan. Äiti antoi kumppanilleen oletuksen, että parisuhde olisi vielä mahdollisesti pelastettavissa. Vaikka todellisuudessa äiti oli lyönyt jo hanskat tiskiin. Rakkaus oli kuollut kauan sitten. Tunteet olivat jäässä. Eikä toinen ollut viehättänyt seksuaalisesti pitkiin aikoihin. Keväällä -22 äiti heräsi miettimään omaa hyvinvointia. Voiko seuraavat 40 vuotta elää näin? Ei voi. Nyt oli muutosten aika.
Isin arki oli perus helppoa toimivaa suurperhearkea. Mutta siitäkin jokin puuttui. Vaikka seksiä oli ja se oli toimivaa, isi tunsi jäävänsä kylmäksi. Isi ei tuntenut itseään rakastetuksi. Isi tarvitsee kuitenkin todella paljon lämpöä läheisyyttä ja rakkautta, koska myös itse antaa niitä kumppanilleen. Asioista keskusteltiin silloisen kumppanin kanssa ja toinen varmasti yritti korjata asioita, mutta isi oli jo luovuttanut suhteen osalta. Isin huonoja puolia on nopea tylsistyminen. Ja puhutaan jopa parista kuukaudesta, jolloin isi rupeaa miettimään ratkaisevia vaihtoehtoja. Isi päätti erosta nopeasti ja kiinnostus äitiä kohtaan vauhditti ja varmisti asiaa.
Keväällä -22 isin ja äidin juttutuokiot syvenivät ja flirtti tuli mukaan kuvioihin. Juttutuokioilla selvisi, että meillä oli paljon samoja kiinnostuksen kohteita, joita kumppaneillamme ei ollut. Käytimme toisiamme myös omissa parisuhteissa ärsykkeinä. Kotona puhuimme, että lähdemme toistemme kanssa tanssimaan tai musiikkitapahtumiin. Rupesimme näkemään unia toisistamme ja kerroimme unista toisillemme avoimesti.
14.4. loimme ensimmäisen pitkän katseen. Olimme jo aamupäivällä leikitelleet pienellä flirtillä, joka sitten kahvihuoneessa tauolla ollessamme muuttui pitkäksi katseeksi. Isi kokeili, lähteekö äiti mukaan pitkään katseeseen, vaikka paikalla oli muita työkavereita. Äiti hieman kainostellen lähti leikkiin mukaan samalla miettien "mikä juttu". Saman päivän aikana isi lähestyi äitiä haluten puhua muutamista asioista, mutta kuulevia korvia oli paikalla liikaa. Joten asiat jäivät keskustelematta. Äitiä tämä jäi vaivaamaan. Niinpä äiti laittoi myöhemmin päivällä viestin perään. Siitä alkoi pitkät viestittelyketjut, jotka ovat jatkuneet tähän päivään saakka.
Pääsiäispyhät menivät puhelinta tuijottaessa ja toisiamme miettien. Seuraavan kerran töihin palatessa olimme sattumalta samassa työvuorossa. Ja tämä aiheutti tietenkin pientä hymyä kasvoille. Aamupäivän aikana luotiin pari flirttailevaa katsetta ja jutustelua. Ja yhdessä pohdittiin ääneen, että mikä juttu? Todettiin että jotainhan tässä on. Tavoistaan poiketen äiti rohkeni heittää ilmoille, mitä mieltä isi olisi säädöstä? Isi päätti mukisematta, että ryhdymme säätöön. Saman viikon aikana vaihdoimme jo ensisuudelman ja sovimme pussailutreffeistä uimarannalle. Kävimme myös salaisella sunnuntailenkillä. Kotona valehtelimme pitkittyneistä työpäivistä sekä muista kotipoissaoloista.
Sovimme heti säädön alussa, että tunteita ei sotketa tähän. Mutta kuinkas kävikään?
Tästä ja muista nopeista liikkeistämme kerromme lisää seuraavassa osassa.
❤ Isi & Äiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti